Ajatuksia metsästyskokeista

 

Pari viikkoa sitten vierailtiin Joroisilla Cockereimestaruuksissa sekä Derbyssä. 

Sallin pentueesta mukana Hiili ja Salli itse. Karkki & Ruu ovat lupautuneet menemään ensivuonna ohjaajiensa seuraksi. 

Heikki päätyi molempien ohjaksiin. Salli ilmoitettiin vasta lauantaina, koska olen kytännyt sen juoksua. Ei olisi pitänyt antaa mennä, koska juoksuja tehdessä se on aina ollut sellainen "nupit kaakkoon ja korvat piiloon" asenne enkä esim agiltiyssäkään tykkää kisata silloin. Metsästys ajatuksena huonoin :/ Noh, saipa Heikki testata vmäisen koiran ohjaamista.

Hiilille lauantai kaatui moneen huonoon onneen. 

tässäpä pari hästäkkiä jotka avaavat ehkä enemmnä #hidasrefleksiohjaajalla #enhalualentäätänäänfasaani #kaivauduinrisukasaan #unohdinpysähtyä 

Hiilille ei pystytty arvioimaan tulosta ilman selkeää noutoa ja ylösajosta liukui eteenpäin. 

Sallille kävi vähän samanlailla. Sallilla vain korvat hukassa ja vauhtipäällä ja harmittaa ihan hirväesti että annoin sen Heikille. Tuolla asenteella ohjaus pitää olla todella tiukkaa eikä mitään armoa saa sille antaa. 

Sallin koeura oli luultavasti tässä ellei jotain kivoja kisoja ulkomaalaisilla tuomareilla tule vastaan.
Hiilille odotan myös niitä ulkomaisia. Olisin sen kanssa mennyt vielä tänä syksynä kisoihin, mutta tuomari vaihtui yllättäen enkä ilmoa laittanut.

 

Kun joskus kisasin muutamia kokeita tokossa Onin kanssa, huomasin miten arvostelulajeja pystyy muokkaamaan oman mieltymyksen kohdalla. 

En väheksy ollenkaan esim cockeritokoa, mutta selkeän tuomarieron näkee mitä vaaditaan esim seuruussa näiltä kahdelta eri tyyliseltä harrastuskoiralta. Sama tuntuu nykyään pätevän myös metsästykseen koemuotona. 

Olen nähnyt mielestäni paljon erilaisia tuomarointeja niin suomalaisilta, kuin ulkomaisilta ja erot tuomaroinnessa ovat huimia. Oudointa tässä kaikessa on, että ulkomaiset tulevat tuomaroimaan suomalaisilla säännöillä (joista eivät tykkää ollenkaan, heitä kiinnostaisi kertoa vain paras) joita eivät tunne ollenkaan ja silti he ovat tähän asti pitäneet säännöistä kiinni.

Suomalaiset tuomaroivat samoilla säännöillä, mutta sääntökirja tuntuu olevan vähän kuin liukuva peräänmeno.

SPME säännöissä itselleni on tärkein se, että ne on tehty rodunomaisen jalostustyön arvioinnin pohjaksi. 1-tulokseen vaaditaan täydellinen metsästyskoira, mutta silti näitä 1-tuloksia jaellaan nykyään samoin kuin muissa lajeissa, jotka ovat täysin koulutettavissa esim seuruu tokossa. Räjähtävä, voimakas, maastonkattava haku ei ole jokaisessa koirassa "automatic" tai hallittavuus ei ole täydellistä, silti tuomareiden mielestä nämä ovat niitä sääntöjen mukaisia täydellisiä metsästyskoiria. 

2-tuloksen antaminen tuntuu nykyään olevan todella hankalaa vaikka koira ei tekisi virheitä..  Avoimessa luokassa kuitenkin 2-tuloksia annetaan helposti, ajatuksena varmaankin että "annetaan nuoren koiran hakea kokemusta vielä alemmassa luokassa". 

2-tulos ei todellakaan virhettä tarvi, vaan puutteita.

Kokeiden tarkoitus on mielestäni selvittää koiran metsästysominaisuuksia sekä varsinkin hermorakennetta. Pussiriistalla tehty koe ei koiralle tätä mielestäni anna. 

Kartanonkokeissa tilanteita sekä ongelmanratkaisua pystytään hyödyntämään. Esim ohjattuja noutoja en nähnhyt mestaruuskokeissa ollenkaan eikä koirien vireeseen saatu maksimaalista suoritusta mikä olisi tehnyt tilanteista haastavia. 

 

Fasaanihelvetti on juuri sitä missä koekoiria pystyttäisiin testaamaan

Riistan hajua jokapuolella, hakukuviota haulikonkantaman sisällä, kokoajan vähänkuin ohjausta veitsenterällä  - mistä vain voi irrota lintu. Haku, ylösajo, pysähtyminen ja nouto. 

Saadaan tilanne, josta koira nostaa useita lintuja ylösajossa ja pudotuksia saadaan esim kolme.

1. Koira näkee kolme pudotusta ja istuu. Se vire kasvaa

2. Se lähetetään tuomarin määrittelemään noutoon. Se muistaa ne muut linnut, kuuntelee kuitenkin alkuperäistä ohjetta. Vire maassa, lintu suussa. Palautus ohjaajalle.

3. Se palauttaa linnun ohjaajalle rauhssa ja huolella. Vire nousee taas. Se lähetetään toiseen noutoon. Se lähteekin hakemaan kolmatta pudostusta. Se pysäytetään. Se vire on taas korkealla. Se hallitsee pääkopan. Kuuntelee ohjeet ja menee noutoon. Samalla se nostaa muutamia lintuja lisää. Se muistaa nouto ohjeen. Ja hakee linnun. 

4. Vielä yksi nouto. Taas on vire korkealla ja koiran kattilan kansi meinaa kiehua jo yli. Silti se kestää paineen ja noutaa linnun. Se on noutanut kolme lintua eikä puruote ole pilannut lintuja.

Se jatkaa hakua eikä kattila kiehu liedeltä. Se teki juuri 40min töitä. Koirakkoa vaihdetaan. 

Entäs suomalainen metsästystilanne kokeessa. Se tekee ensiksi 20min tyhjänhakua, sitten se nostaa risujen alta linnun johon se on paennut hetken juostuaan. Lintu ammutaan 20 metriin selkeällä markkeerauksella ja koira palautta suoraviivaisen noudon ohjaajan käteen. Koirakko vaihdetaan. Se pystytään arvostelemaan yhdellä hyvällä riistatyöllä. 10min voidaan ottaa vaikka tyhjänhakua "ettei pilata sen suoritusta" Missä testattiin koiran hermoja. Missä testattiin ohjattuja noutoja eli hallittavuutta missä tehtiin koirasta TÄYDELLISEN hieno metsästyskoira? 

Se ei tehnyt virheitä, joten ykkönen on taattu.

Se tiedetään, että suomalainen kanalinnustus ei ole sama kuin fasaanihelvetti mutta suomaisella metsästyskoetilanteella saadaan kaikista suomalaisista koekoirista täydellisiä ja näin ollen kaikki jalostustyön pohjia. Jalostustyötä suunnitellessa koira.net on tärkeä ja siellä näkyvä tulos, 

Jokainen, jolla on koira metsästyksssä on paras koira, kunnes hankkii toisen koiran.

Se ensimmäinen koira on edelleen paras tai ajatus vaihtui. Käyttännön metsäkoiria on suomessa aivan liikaa vrt koekäynteihin. Ja niinkauan kun suomessa tuomarit pysyvät samoilla liukuvilla säännöillä, ei selkeää erottelua pystytä tekemään. 

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole kritisoida suomalaisia tuomareita tai kokeiden järjestäjiä. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on antaa ajatusta ja mielipiteitä. 

Suomalaiset tuomarit ovat vieneet lajin harrastusta tietoisuuteen ja tuoneet mukaan uusia harrastajia. Nykyiset tuomarit antavat uusille tuomareille mahdollisuuden laajaan näkemyksen ja tieto taitoon, jotta suomalainen metsästyskoira olisi täydellinen metsästyskoira ja kasvattajat pystyisivät ylläpitämään ominaisuuksia. 

Kuitenkin jossainkohtaa olisi aika myös muutokselle, jotta ominaisuuksien ylläpitö saavuttaisi maksimitason. Juoksuja odotellessa. Isäehdokas pisti viimevuoden mestaruuden melkein uusinnaksi. Hän oli toinen.